Marraskuun viimeisenä käsityönä
valmistui pörröinen pääpanta,
jota neuloessani unelmoin
lumisista talvipäivistä.
Langan vyöte oli joutunut hukkaan,
mutta lanka on kuitenkin
Novitan vanhempaa tuotantoa.
Marraskuun viimeisenä käsityönä
valmistui pörröinen pääpanta,
jota neuloessani unelmoin
lumisista talvipäivistä.
Langan vyöte oli joutunut hukkaan,
mutta lanka on kuitenkin
Novitan vanhempaa tuotantoa.
Siniseen tonttupukuun
pukeutunut tonttupoika
vartioi piilossa pensaan oksistossa
ja odottaa jouluisten
ystäviensä saapumista.
Vaikka joulukuu lähestyykin
jo kovaa vauhtia,
niin tontut eivät ole vieläkään
pukeutuneet joulunpunaisiin asuihinsa.
Lankana tonttupojussa Kartopun Gonca.
Minulla oli vielä jemmassa
sen verran Novitan Pirta-lankaa,
että siitä sai neulottua
kolme vaaleanpunaista pääpantaa.
Lankaa näihin pantoihin
kului yhteensä 90 grammaa.
Pieniä jämälangoista virkattuja
hiirulaisia kiipeili tänään
pihapiirin kuusessa.
Sisällä tuttuun tapaan
suklaamunan muovimuna
ja sen sisällä puuhelmi.
Pohdin, kuinka kasvomaskien
kuminauhat voisi vielä hyödyntää
ja päädyin virkkaamaan
niistä hiusrenksuja.
Koska maskeja kuluu
aikamoinen kasa viikossa,
tulee hiusrenksujakin virkattua
jatkossa aikamoiset kasat.
Lankana puuvillalankaa
ja virkkauksen sisällä
lenkiksi ommeltu
hengityssuojaimen kuminauha.
Virkkailin maljakon täydeltä vihreitä hiirulaisia.
Maljakkoon sopi juuri ja juuri
yhdeksän hiirtä kissoille leluiksi.
Neuloin tummansinisiä
pääpantoja tummiin talvi-iltoihin.
Lankana näissä on Red Heartin Denver,
jota kului yhteensä 80 grammaa
Harmaaseen marraskuiseen säähän
tuo kivan väripilkun
pieni koira kirkkaine yksityiskohtineen.
Lankana Kartopun Gonca.
Täällä etelässäkin saatiin
herätä eilen myrskyn jäljiltä
valkoiseen aamuun.
Lunta oli vielä tänään
jäljellä sen verran,
että juuri valmistunut tonttupoika
pääsi ihastelemaan
puhdasta valkoisuutta.
Vaaleanpunaisista jämälangoista sain vielä
virkattua kaksi hiirulaista.
Toinen on aika paljon
muhkeampi kuin toinen,
mutta paksustakin langasta saa
noin kivan hiiren aikaiseksi.
Neuloin tämän vaaleanpunaisen pääpannan
Novitan Pirta-langasta
ja lankaa kulutin noin 30 grammaa.
Mukavasti huojui panta
marraskuisessa hyytävässä tuulessa
omenapuun oksalla.
Nykyään myydään kaupoissakin
jouluksi vaaleanpunaisia tonttuja,
joten halusin kokeilla,
miltä näyttää neulottu tonttu
vaaleanpunaisella tonttupuvulla.
Kivalta näyttää ainakin omaan silmään :).
Neuloin kaksi hauskaa koiraa
reppukoristeeksi tai avaimenperäksi.
Lisään näihin vielä myöhemmin
avaimenperärenkaat.
Lankana Kartopun Gonca
ja ohje löytyy englanniksi täältä.
Harmaa kotitonttu
tarkkailee kodin touhuja
salaa nurkan takaa kurkkien.
Tonttu on lempeä ja turvallinen
asuinkumppani.
Edellisten hiirten jälkeen
innostuin kaivelemaan
varastosta lisää harmaita
jämälankoja ja virkkasin
ne kaikki harmaiksi hiiriksi.
Harmaa on varmaankin
se perinteisin väri
pikkuisia hiiriä ajatellen.
Kivalta näyttää tämä
harmaa hiirinelikko
punaisine häntineen.
Vaaleanpunaisesta langasta neulominen
on minusta kaikista ihaninta,
joten näidenkin suloisten
vaaleanpunaisten pantojen neulominen
sujui kuin tanssi
marraskuun pimeinä iltoina.
Lankana Red Heartin Denver,
jota kului yhteensä 80 grammaa
Tummanvihreä tonttupuku
ennakoi jo pikkuisen
lähestyvää joulua,
mutta nimesin tämän tonttupojan
kuitenkin havumetsän tontuksi
tummanvihreän asun perusteella.
Vielä on pensaassa kaunista ruskaa
ja sääkin ollut koko viikonlopun ajan
aurinkoinen marraskuusta huolimatta.
Tonttukaan ei ole vielä
pukeutunut punaiseen asuunsa
vaan hiippailee ulkona
sinisessä unitontun puvussa.
Nämä hiiret ovat todellisia jämähiiriä,
sillä raidoitin näihin
pienet määrät jämälankanöttösiä,
jotka muuten olisivat
varmaankin päätyneet takkatuleen.
Anttilasta joskus aikoinaan
ostamastani puuvillalangasta
on vielä varastoituna
muutamia vajaita pikkukeräsiä,
joista saa virkattua
suloisia mustekaloja.
Tämäkin mustekalanen
on virkattu juuri niistä langoista.
Näitä mustekaloja oli ilo
virkata marraskuun pimeinä iltoina
langan väri-iloittelun vuoksi.
Langan myötä mustekalat
saivat kauniin eksoottisen värityksen.
Pienistäkin jämänöttösistä
saa yllättävän paljon aikaa,
kuten esimerkiksi
nämä suloiset pastellihiiroset.
Vartalona suklaamunan muovimuna,
jonka sisälle sujautin puuhelmen.
Virkkailin oman varaston
puuvillalankojen jämistä
nämä syksyyn hyvin sopivat
mietteliäät mustekalakaverukset.
Virkkasin näihin hiirulaisiin
viimeisen nöttösen
kielolla värjättyä lankaa.
Kova kuhina kävi
hiirten syyskokouksessa,
jossa käsiteltiin jo
tulevaa talvea.
Lähestyvän talven huomaa siitä,
että pikkuiset tontut
hiippailevat pihapiiriin.
Tänään aamulla pensaikossa
piilotteli kaksi metsätonttusta.
Lankana Kartopun Gonca
sekä vaaleanpunaista jämää varastosta,
silmänä välihelmet ja täytteenä vanua.